Sofia Edith Helena Harper |
|
 Välipalalla parvekkeella |
Hei! Minä olen toistaiseksi nuorin Harperin perheen lisäys. Tässä kuvassa olen syömässä jälkiruokaa parvekkeella rakkaimman uni- ja päiväkaverini Kisun kanssa. En nyt muista miksi äiti on tuonut minut ulos syömään mutta ehkä hakemaan elämään jotakin kesäeksotiikkaa…Nyt 1v8kk ikäisenä osaan jo kokolailla paljon juttuja. Osa niistä on äidille ja isille suureksi ylpeydeksi kuten seitsemään laskeminen tai kokonaisten lauseiden lasketteleminen. Tänään viihdytin äitiä laulamalla Laiva-laulun ihan alusta loppuun. |
| Äiti taputti ja sanoi että ‘hienoa, Sofia!’. Tämän jälkeen lauloinkin sitten laivalaulun peräti 5 kertaa peräkkäin ja kehuin valtoimesti myös itse itseäni.Osa uusista taidoistani on sitten vissiin hitusen hermoja kirentävämpiä, päättelen minä, koska toisinaan minun käsketään olla hiljaatai tultava pois pöydältä konttaamasta. Lisäksi kaukosäätimet ja puhelimet ovat pannassa. Kaupassakaan en saisi huutaa enkä kiljua ollenkaan (tylsää!) ja sitten minun pitäisi mukamas istua kärryissä enkä saisi ollenkaan nousta seisomaan (jälleen tylsää!).Sisko on ehkä kaikkeista kivoin leikkikaveri mutta kelpuutan myös äidin tai isän pallonheittoon, palikkatornin rakenteluun ja kirjojen lukemiseen. Siskolta kuulen myös hyviä juttuja ja hyödyllisiä lauseita ‘paljonko kello on’ ja ‘mihin nyt mennään’. Erikoiskivaa on se kun saan leikkiä siskon kavereiden kanssa. Siskojen kavereista taidan tykätä eniten naapurin Hennasta. Henna onkin meillä tosi usein kylässä mutta niin on siskokin sitten Hennalla kyläilemässä ja silloin en näe kumpaakaan… | |
| Viime aikoina olen alkanut aavistella etten ole enää kovin kauaa meidän perheen pienin. Ensinnäkin, äidin maha on kasvanut aika isoksi eikä se ole popsinut melkein yhtään makkaraa. Lisäksi, äiti kyselee minulta kuka äidin mahassa on.Kuulemma vauva, hmm.. Olen itse ehdottanut Helmi-vauvaa (asuu kylläkin jo Terhotiellä…) ja välillä Rebekka-siskoa. Kait tämä arvoitus tästä kohta ratkeaa…nimittäin että kuka sieltä tulee ja mitä se vauva ylipäätään tarkoittaa. |  Mahan arvoitus |
| Naapurin tädit ovat sitä mieltä että minulla on ‘salattua tietoa’ siitä kumpi äidin masussa majailee, tyttö vai poika. Heli lupasi kilon karkkia jos kerron kumpi masussa on mutta minätyttö vaan vastailen kysymyksiin ‘on’. Siis kumpaankin tyttöpoika-kysymykseen. | |
MINUSTA TULI ISOSISKO 23.8.2006 |
|
| Niin siinä sitten kävi että vauva tuli ulos äidin masusta. Äiti sanoi minulle keskiviikkoaamuna että lähtevät hakemaan vauvaa. Minä ehdotin että vauvan voi hakea kaupasta mutta äidillä oli toista informaatiota. Sitten me istuttiin yhdessä vielä sohvalla ja luettiin kirjaa. Kohta tuli mummi ja vaari ja mummi jäi sitten minun kanssani ihan koko päiväksi ja sitten kävi niin että se jäikin vielä koko yöksi ja loppujen lopuksi äidillä ja isillä kesti se kauppareissu niin kauan että kaksi yötä minä vietin mummin kanssa. Tai mummi vietti meillä. | |
| Sitten isi soitti sairaalasta että sisko on syntynyt ja niin minusta tuli virallisesti isosisko. Vähän kurjaa oli se että koska olin juuri sairastanut vauvarokon, en päässyt vauvaa katsomaan sairaalaan. Mutta me tehtiin sitten kaikkea muuta mukavaa mummin kanssa. Käytiin puistossa ja oltiin hiekkalaatikolla. Sitten luettiin kaikki kirjat ainakin kahteen kertaan läpi ja juhlittiin vauvan syntymää viinerillä ja jätskillä, nam! | |
| Vauva tuli kotiin perjantaina. Se on ihan kiva pikkusisko. Isi on vienyt minua nyt ekana viikonloppuna kauppareissulle, apteekkiin, isosiskon jumppakuskausreissulle ja hiekkalaatikolle. Sitten ollaan kuopsutettu puutarhaa sillä välin kun äiti ottaa päivänokosia vauvan kanssa tai syöttää vauvaa. Vähän se on ollut hämmentävääkin tämä isona siskona olo, etenkin jos vauvalla on nälkä ja se vähän itkaisee niin minuakin alkaa itkettämään vaikka äiti sanoo että ei se haittaa vaikka vauva välillä vähän pitää ääntä. | |
| Isi ja äiti kovasti hämmästelevät miten minä olen yhtäkkiseltään kasvanut. Taisi sitten olla niissä mummin syöttämissä pöperöissä jotakin kasvattavaa, en minä muuta keksi. Mutta kaikenlaista uutta minä olen kylläkin oppinut ja uutta on tullut elämään, muutakin kuin pikkusisko. Olen alkanut harrastaa laulua ihan tosissaan ja isi sanoikin tänään puutarhassa että ei me tarvita mitään radiota kun meillä on Sofia laulamassa. Lauleskelen Sakkeus-laulua sekä pikkuisesta leppäkertusta. Titi-nallea lauleskelen myös ja oikeastaan vähän kaikkea mitä olen kuullut ja mikä on vähääkään jäänyt mieleen. | |
sofia(at)harper.fi
Recent Comments