Archives for : Pyöräily

SPD Onnettomuus

Aloitin kuntoilun rullaluistelulla, koska siinä oli jännä vaaran tunne ja jäin pahasti koukkuun endorfiineihin joita itsensä kiduttamisesta sai. Addiktion tyydyttämiseksi täytyi kuntoilua jatkaa syssymmällä ja pyöräily tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Kiertelin erinäisiä kauppoja ja päädyin sukulaismiehen GOVELOGO:sta myymään Raleighin hybridi pyörään. Päätös jota olen alkanut katumaan, koska haluaisin kunnon kilpapyörän. Halu kunnon välineeseen on kasvanut sitämukaan kun kilometrejä nykyisellä on tullut enemmän. Ärsyttävimpiä piirteitä nykyisessä ovat epätarkat vaihteet, jousitettu keula ja pysty ajoasento. Kaikki ominaisuuksia jotka tuntuivat vähän polkeneesta alkuun hyviltä. Nyt olen kuunnellut mielenkiinnolla työkaveria, joka on kokoamassa pyörää, jossa on suoraveto ja siinä ei ole jarruja. Kuulemma kovassa huudossa pyörälähettien keskuudessa. No minun ei ole tarkoitus ihan noin extreme härveliin investoida, mutta aina kun Ranskan ympäriajo on käynnissä ja etenkin silloin kun etappi päättyy L’Alpe d’Hueziin on uuden pyöränostokuume kovimmillaan. L’Alpe d’Huezista on sanottava sen verran että nykyisessä työpaikassani eräs maajohtaja oli luvannut (lyönyt vetoa) ajaa vuoden 2005 tourin L’Alpe d’Hueziin päättyvän etapin ja hän tiedusteli olisiko kenelläkään ollut mielenkiintoa lähteä mukaan. En tiedä miten äijän kävi, mutta sen tiedän että minä jänistin.

Pyöräily ei ihan vedä hauskuudessa vertoja rullaluistelulle, mutta se on sanottova että nopeampaa se on. Rullilla ennätys aikani kotoa töihin on reilu 50 minuuttia ja fillarilla kymmenen minuuttia vähemmän.

Phytopharm generic levitra icks.org has spent more than $20 million on hoodia research.
Niin se SPD onnettomuus, joka on se kun vauhti loppuu ja jalkaa ei saa irti polkimesta. Voin vakuuttaa, että on noloa kun aikuinen äijä rysähtää kyljelleen odottaessaan valon vaihtumista vihreäksi vaudin ollessa huimaava 0/kmh.

15.08.2006 13:21:19

Pahoinvoinnin etsintä

Kun kolmenkympin raja alkoi lähestyä ja olin tehnyt toimistohommia jo muutaman vuoden huomasin kaksi asiaa. Ensimmäinen oli ajoittain kovaksikin äityvä alaselän kipu ja toinen oli lisääntyvä rasvakerros mahan seudulla. Ensimmäinen selkeästi johtui fyysisen työn vaihtamisesta istumatyöhön samalla kun muut toiminnot säilyivät ennallaan. No yllätys yllätys toimisto vässykän selkähän ei sellaista kestä ja se menee rikki. Onneksi varsinainen ruoto on kunnossa, mutta ne lihakset. Toinen minulle henkilökohtaisesti järkyttävämpi muutos oli michelin renkaat jotka alkoivat koristaa mahaani. Terhin mielestä olen alipainoinen ja minun tulisi lihota vähintään 20 kiloa, mutta jos on aina ollut langanlaiha niin pienikin muutos tuntuu pahalta!

Näisitä huomioista johtuen päätin että jotain on tehtävä. Juokseminen oli poissuljettu, koska se vain on kaikinpuolin vastenmielistä puuhaa, johtuen varmaan ikävästä muistijäljestä, joka peruskoulun pakolliset juoksutunnit Myllypuron pururadalla (nykyisellään näköjään rakennettu taloja täyteen). Nuoruudessa nähtyjen Kontulan pommisuojan punntisaleissa viihtyneiden narsististen lihasmöykkyjen tähden kuntosalit tuntuivat jotenkin vierailta. Pelastuksen kuntoilu dilemmaan toivat isän joskus 80-90-luvun taitteessa Sveitsistä tuomat muovikuoriset Kontulasta joko Stadikalle tai Kumpulaan.

Continue Reading >>