Jumala on luonut jokaisen ihmisen sydämeen kaipuun palvoa jotakin. Tämä näkyy kaikissa kansoissa kautta historian. Jotkut valitsevat kohdistaa palvontansa toiseen ihmiseen, jotkut omaan itseensä. Me kristittyinä tunnustamme, että ainoastaan Jumala on palvonnan arvoinen. Palvonnassa me laitamme itsemme sivuun ja tunnustamme Hänen suuruutensa. Palvonta on kuitenkin prosessi, jossa Jumala haluaa johdattaa meitä sekä yksilöinä että seurakuntana syvemmälle Hänen tuntemiseensa.

Kuka on palvontamme kohde?

Jumala ei halua, että palvomme jotakin tuntematonta voimaa tai persoonaa. Jeesus puhui samarialaiselle naiselle: ”Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Joh 4:22” Millainen Jumala on ja mikä tekee Hänestä ylistyksen arvoisen? Raamattu kuvaa Jumalaa monilla eri adjektiiveilla. Jumala on muuttumaton Mal. 3:6, pyhä 2 Moos 15:11, voimakas Job 26:14, uskollinen 5 Moos 7:9, hyvä PS 119:68, kärsivällinen 2 Moos 34:6, armollinen PS 136:1, rakkaus Lau. L 8.6.

Sanalla tunteminen tarkoitetaan tietoisuutta ja tiedon omistamista, ymmärrystä, näkökykyä, varmuutta ja ymmärrystä. Tuntemisella viitataan myös läheisyyteen; sanaa tuntea (yâda‛) on käytetty kuvaamaan ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta sekä miehen ja naisen välistä tuntemista Jes 60:16, 1Moos 4:1. Jumala haluaa, että me lähestymme Häntä palvonnassa tietäen ja tuntien kuka ja millainen Hän on ja mitkä ovat Hänen luonteenpiirteensä. Hänen tahtonsa on myös, että meillä on varmuus ja ymmärrys Hänestä. Näitä ominaisuuksia ei ole varattu yksinomaan Jumalalle, sillä Paavali toteaa Jeesuksesta: ”Hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti” Kol 2:9. Isä , Poika ja Pyhä Henki ovat yhtä!

Sanan avulla voimme oppia tuntemaan Jumalaa ja Hänen ominaisuuksiaan paremmin, mutta todellinen ymmärrys syntyy Sanan ja kokemuksen kohtaamisesta, sillä vasta Sanan eläminen todeksi haastaa meitä ja asettaa meidät paikalle, jossa joudumme koettelemaan, onko Jumala sanansa mukainen Mal 3:10.

Jos haluamme päästä lähelle toista ihmistä, se vaatii aikaa. Samoin on suhteessa Jeesukseen. Hyvä uutinen on se, että Jeesuksella on aina aikaa meille. Paitsi rukouskammiossamme, Jeesuksella on aikaa meille työpaikalla, hiekkalaatikolla tai vaikkapa kaupan kassajonossa.; …Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailmanloppuun asti. Matt. 28:20. Palvonta ei ole jotakin, joka tapahtuu kokouksessa tai rukouspiirissä. Se on elämänasenne.

Daavid –rohkaiseva esimerkki

Raamatun rohkaiseva esimerkki meille matkallamme syvempään suhteeseen ja kohtaamiseen Jeesuksen kanssa on kuningas Daavid. Hän oli nälkäinen ja janoinen Herran puoleen: Yhtä minä pyydän Herralta, yhtä ainoaa minä toivon: että saisin asua Herran temppelissä kaikki elämäni päivät! Saisin katsella Herran ihanuutta hänen pyhäkössään ja odottaa että hän vastaa minulle Ps 27:4.

Daavid oli Jumalan edessä rehellinen omissa tunteissaan. Hän ymmärsi jotakin arvokasta: hänen alakuloisuutensa, pelkonsa, häpeänsä tai syntinsä eivät horjutaneet Jumalan rakkautta Daavidiin tai Jumalan valtasuuruutta koko maailmankaikkeudessa. Monesti emme tule ajatelleeksi sitä, että Jumalalle meidän omat syntimme tai lihalliset piirteemme eivät tule yllätyksenä. Vaikka Hän tuntee meidät läpikotaisin ja tietää meidän virheemme ja syntimme, Hän on täysin muuttumaton rakkaudessaan meitä kohtaan.

Daavidin jumalasuhde punnittiin vainoissa ja yksinäisyydessä. Kuningas Saulia paetessaan hän kirjoitti psalmeja ja vietti aikaa Jumalan kasvojen edessä. Daavid vuodatti tunteensa Jumalalle sekä ylisti ja palvoi Häntä. Daavid käytti aikansa erämaassa viisaasti hoitamalla jumalasuhdettaan.

Jos me todella haluamme läheistä suhdetta Jeesuksen kanssa, Hän tulee riisumaan meidän ympäriltämme ne asiat, jotka estävät meitä tulemasta lähemmäksi Häntä. Silloin meidän uskomme ja sydämen asenteemme koetellaan. Jumala on kiinnostunut niistä, jotka valitsevat vapaaehtoisesti ylistää ja palvoa Jumalaa silloinkin kun Hänen vastauksensa tuntuvat viipyvän. Jumala etsii niitä, jotka valitsevat uskoa, että Hän on hyvä ja Hänen tahtonsa on hyvä.

Jumala johdattaa meitä myös ylistäjinä ja palvojina erämaahan, sillä vain siellä me tulemme riippuvaisiksi Hänestä. Herra haluaa tehdä meidät Daavidin tavoin nälkäisiksi ja janoisiksi. Kun ymmärrämme koko elämämme perustuvan Kristukseen ja olevamme täysin riippuvaisia yksin Hänestä, olemme löytäneet kuivuuden keskeltä pulppuavan lähteen, Kristuksen elämän meissä. Paavali totesi ’…minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa, Gal 2:20. Laulujen laulun morsian tuli ulos erämaasta rakkaaseensa nojaten Laul.l.8:5. Jumala haluaa, että myös me luovumme omavoimaisuudestamme ja nojaamme ainoastaan Häneen, rakkaaseemme.Sildenafil citrate relaxes muscles and increases blood and order viagra online http://cute-n-tiny.com/cute-animals/line-of-french-bulldog-puppies/ oxygen flow to tight, injured or impaired muscles and soft tissue.

On aikoja, jolloin palvonta ja ylistys tapahtuu uskon kautta, ilman tunteita. Raamattu sanoo, että ilman uskoa on mahdotonta miellyttää Jumalaa. Tämän vuoksi me saamme olla rohkeita uskossa ja astua palvonnassa Jumalan armoistuimen eteen uskon kautta Jeesuksen veren tähden. Hepr.10:19 . Se ei ole hengellistä ylpeyttä vaan Jumalan mielen mukaista toimintaa. Kun ymmärrämme, että palvonta ei siis ensisijaisesti ole kiinni meidän tunteistamme, se tuo meille suuren vapauden ylistykseen ja jumalasuhteeseemme.

Mitä palvontamme kohde ajattelee meistä?

Jumala on ilmoittanut halunsa lähestyä meitä ja olla yhteydessä meidän kanssamme. ”Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule. Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi.” Laul. L 2:13-14. Voimme lähestyä Jumalaa palvonnassa tietäen, että Hän kaipaa yhteyttä meidän kanssamme. Raamatun mukaan me tuomme Jumalalle iloa, Hän rakastaa meitä ja Hän riemuitsee meistä Sef 3:17 Jeesuksen rukoili Isää sanoen ”sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut. Joh 17:23” Toisin sanoen, Jumala rakastaa meitä niin kuin Jumala rakastaa Jumalaa. Melko mykistävä ajatus!

Meidän palvontamme on merkityksellistä Jumalalle. Vanhassa liitossa uhrit ja niiden tuottama hyvä tuoksu olivat tärkeitä Jumalan maallisessa asuinpaikassa. Uudessa liitossa me olemme Herran temppeli ja suitsuke ja meidän rukousuhrimme on suitsuke, joka palaa Herran edessä jatkuvasti 2 Kor 2:15, Ilm 5:8.

Kiitoksesta palvontaan

Voimme lähestyä Jumalaa kiitoksen kautta. Raamattu kehottaa meitä: ”Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt PS 103:2”. Kiitoksessa sananmukaisesti kiitämme Herraa siitä mitä Hän on meille tehnyt. Jumala kuitenkin haastaa seurakuntaansa syvemmälle ylistyksessä kohdistamaan huomiomme Hänen teoistaan Hänen persoonaansa. Jeesus antaa tästä esimerkin kohdatessaan samaisen samarialaisen naisen kaivolla: ”Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa sillä tämänkaltaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Joh 4:23”. Alkukielessä sana ’rukoilla’ tarkoittaa palvontaa, mikä sisältää ajatuksen kädelle suutelemisesta tai kunnioituksen osoittamisesta heittäytymällä pitkälleen palvonnan kohteen eteen. Tämä raamatunkohta on edelleen hyvin ajankohtainen seurakunnalle. Jumala todella etsii ja kaipaa niitä, jotka palvovat Häntä hengessä ja totuudessa ja ylistävät Hänen persoonaansa eivätkä ainoastaan Hänen tekojaan.

Me muutumme palvonnassa

Jumalalle ei ole yhdentekevää, mitä me katselemme. Tämä maailma pyrkii ympäröimään meidät erilaisten medioiden välityksellä kuvilla, jotka ovat pimeitä, likaisia ja vääristyneitä. Palvonnassa saamme katsella ja kokea jotakin pyhää, puhdasta ja kokonaisvaltaista, joka vaikuttaa meihin eheyttävästi.

Palvonnassa me muutumme Kristuksen kuvan kaltaisuuteen, mikä on Hänen henkensä työ meissä. ”Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki. 2Kor.3:18”.

Jumala kutsuu meitä syvemmälle kokemaan rakkautta, iloa ja syvää tyydytystä Hänen läsnäolossaan. Herra haluaa avata meidän hengelliset silmämme ja korvamme näkemään ja kuulemaan sen taivaallisen ylistyksen ja palvonnan, mikä ympäröi Hänen valtaistuintaan päivin ja öin niin että ymmärtäisimme olevamme osa taivaallista jumalanpalvelusta. Jumala kutsuu meitä astumaan ulos itsestämme ja olosuhteistamme ja kiinnittämään huomiomme yksin Häneen, joka on täydellinen pyhyydessä ja rakkaudessa.