Ja minä kuulin, kuinka kaikki luodut taivaassa, maan päällä, maan alla ja meressä, kaikki mitä niissä on, lausuivat: – Hänen, joka istuu valtaistuimella, hänen ja Karitsan on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti. Ilm5:13.
Kun Jeesus kohtasi samarialaisen naisen kaivolla, Hän puhui näin: Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa sillä tämänkaltaisia rukoilijoita Isä tahtoo. (Joh 4:23) . Alkukielessä sana ’rukoilla’ tarkoittaa palvomista, joka sisältää ajatuksen suudella kädelle tai heittäytyä pitkälleen osoittamaan kunnioitusta. . Tämä raamatunkohta on edelleen ajankohtainen seurakunnalle sillä Herra todella etsii niitä, jotka palvovat Häntä hengessä ja totuudessa.
Miksi palvomme?
Jumala haluaa meidän ymmärtävän, miksi Häntä tulee palvoa. Raamattu kehottaa meitä ylistämään Herraa koska Hän on ylistyksen arvoinen. Ilm.4:11 Herra, meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Ps 148:13 Ylistäkööt nämä kaikki Herran nimeä, sillä hänen nimensä yksin on ylhäinen, hänen mahtinsa ulottuu yli taivaan ja maan.
Jumalan palvominen on tärkeää myös meidän itsemme vuoksi. Kun olen palvonnassa ja ylistän Jumalaa siitä, kuka Hän on ja mitä Hän on tehnyt, Raamattu lupaa jotakin: minä muutun Hänen kuvansa kaltaisuuteen. Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki. 2Kor.3:18. Ei ole yhdentekevää, mitä katselemme. Tämä maailma pyrkii ympäröimään meidät kuvilla, jotka ovat pimeitä, likaisia ja vääristyneitä ja joita tulee päivittäin radiosta, televisiosta ja mainoksista.
Palvonnalla on siten eheyttävä vaikutus meihin, koska siinä voimme katsella ja kokea jotakin pyhää, puhdasta ja kokonaisvaltaista.
Ketä me palvomme?
Olennaista palvonnassa on se, että me tunnemme sen, ketä palvomme. Jeesus sanoi keskustelussaan samarialaisen naisen kanssa jakeessa 22 Te kumarratte(palvotte) sellaista, mitä ette tunne, mutta me kumarramme(palvomme) häntä, jonka tunnemme, sillä pelastaja nousee juutalaisten keskuudesta.
Sanalla tunteminen tarkoitetaan tietoisuutta ja tiedon omistamista, ymmärrystä, näkökykyä, varmuutta, ymmärrystä. Tätä kaikkea Isä haluaa, että me omistamme mitä tulee Hänen tuntemiseensa. Jeesus tahtoo, että me tiedämme ja tunnemme, kuka ja millainen Hän on ja mitkä ovat Hänen luonteenpiirteensä. Hänen tahtonsa on myös, että meillä on varmuus ja ymmärrys Hänestä ja että meillä on näkökykyä paitsi luonnollisessa myös hengellisessä mielessä.
Matkalla syvempään suhteeseen Jeesuksen kanssa voimme edellisen raamatunjakeen pohjalta miettiä seuraavia kysymyksiä: millainen Jumala on? Mitkä ovat Hänen ominaisuutensa? Mitä Jeesus ajattelee minusta? Mitä minun tulisi Raamatun mukaan ajatella Jumalasta? Kun nämä kysymykset alkavat aueta, se heijastuu meidän ylistykseemme ja palvontaamme.
Ihmissuhteiden vaaliminen vaatii aikaa. Samoin on suhteemme Jeesuksen kanssa. Hyvä uutinen on se, että Jeesuksella on aina aikaa meille. Paitsi rukouskammiossamme, Jeesuksella on aikaa meille työpaikalla, hiekkalaatikolla tai vaikkapa kaupan kassajonossa.; …Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailmanloppuun asti. (Matt. 28:20)
Toinen hyvä uutinen on, että Jumala on ilmoittanut halunsa lähestyä meitä ja olla yhteydessä meidän kanssamme. Nouse, kalleimpani, kauneimpani, tule kanssani ulos! (Laul.l 2:10) (jae14)…Kyyhkyni, kallion kätkemä, vuoren seinässä lymyävä, anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä sinun äänesi on suloinen, ihanat ovat sinun kasvosi. Olennaista on sen ymmärtäminen, että Jumala kaipaa yhteyttä meidän kanssamme. Raamatun mukaan me tuomme Hänelle iloa, Hän rakastaa meitä ja Hän riemuitsee meistä Sefanja 3:17The click this link order generic cialis active ingredient in Kamagra UK is Sildenafil.
Kuningas Daavid
Raamatun rohkaiseva esimerkki meille matkallamme syvempään suhteeseen ja kohtaamiseen Jeesuksen kanssa on kuningas Daavid, joka oli Jumalan mielen mukainen mies. Daavidin elämästä voimme oppia paljon. Daavid oli nälkäinen ja janoinen Herran puoleen: Yhtä minä pyydän Herralta, yhtä ainoaa minä toivon: että saisin asua Herran temppelissä kaikki elämäni päivät! Saisin katsella Herran ihanuutta hänen pyhäkössään ja odottaa että hän vastaa minulle. Daavidin tavoitteena oli syvä henkilökohtainen suhde Jumalaan.
Daavid oli Jumalan edessä rehellinen omissa tunteissaan. Daavid ymmärsi jotakin arvokasta: hänen alakuloisuutensa, pelkonsa, häpeänsä tai syntinsä ei horjuta Jumalan rakkautta Daavidiin tai Jumalan valtasuuruutta koko maailmankaikkeudessa. Jumala kutsuu myös meitä kristittyinä rehelliseen ja avoimeen suhteeseen Hänen kanssaan. Jumala antanut meille tunteet, joita meidän ei tarvitse hävetä eikä piilottaa vaan voimme ilmaista ne Hänelle vapaasti.
Daavidin jumalasuhde punnittiin vainoissa ja yksinäisyydessä. Daavid voideltiin kuninkaaksi, mutta Jumalan lupaus Israelin kuninkuudesta ei näyttänyt inhimillisesti katsottuna toteutuvan Daavidin elämässä vaan hän joutui pakenemaan Saulia henkensä edestä. Myös meidän elämässämme on aikoja, jolloin oleme erämaassa ja yksinäisyydessä. Tällöin uskomme testataan. Kun koemme, että Jumala ei vastaa, valitsemmeko silti vapaaehtoisesti ylistää ja palvoa Hänen nimeään? Onko Hän todella ylistyksen arvoinen? Valitsemmeko kaikista vastoinkäymisistä huolimatta uskoa, että Jumala on hyvä ja Hänen tahtonsa meitä kohtaan on hyvä? Haluan rohkaista sinua, joka et koe ylistyksessä tai palvonnassa mitään ja tunnet olevasi hengellisessä erämaassa. Jatka ylistämistä ja palvomista, uhraa Herralle huultesi hedelmää (raamatunkohta). Jeesus sanoi Tuomaalle ’autuaita ovat ne jotka eivät näe mutta uskovat’. On aikoja, jolloin palvonta ja ylistys tapahtuu uskon kautta, ilman tunteita. Uskon kautta me voimme kuitenkin mennä Jumalan armoistuimen eteen Jeesuksen veren tähden. Hepr.10:19
Palvonta avain hengelliseen sodankäyntiin
Psalmi 27:5 Kun vaara uhkaa, Hän ottaa minut majaansa. Hän antaa minulle suojan teltassaan, nostaa minut turvaan kalliolle 6. Nyt minä kohotan pääni, en pelkää vihollisiani, vaikka he saartavat minut. Minä uhraan Herralle hänen pyhäkössään, uhraan ja huudan ilosta, minä laulan ja soitan ylistystä Herralle.
Palvonta voi toimia Mitä läheisempi suhde meillä on Jeesukseen, sitä suurempi on auktoriteettimme. Mitä enemmän vietämme aikaa Hänen kanssaan sitä enemmän kasvaa ymmärryksemme siitä, mikä meidän identiteettimme Kristuksessa on. Me kasvamme suurempaan Hänen persoonansa tuntemiseen viipymällä Hänen läheisyydessään Sanassa, rukouksessa ja palvonnassa. Samalla meidän identiteettimme Kristittynä vahvistuu kun alamme saada ilmestystä Jumalan suuresta rakkaudesta meitä kohtaan ja siitä perinnöstä, mihin Hän on meidät kutsunut.
Raamattu sanoo, että ylistys antaa suojan Jes.26:3 Sinä pidät hänet täydellisessä rauhassa, jonka mieli on kiinnittynyt Sinuun (KJV) Palvonnassa en enää katso itseäni vaan mieleni on kiinnittynyt Herraan.
Syvemmälle palvonnassa!
Kun saamme Sanasta ilmestystä siitä, mitä Jumala ajattelee meistä, Herra haastaa meitä eteenpäin palvonnassa; unohtamaan itsemme ja olemaan osa luomakuntaa ja suurta taivaallista kuoroa, joka ylistää Jumalaa. Psalmien kirja päättyy siihen, että ihminen ei ole enää keskipisteessä vaan liittyy koko luomakuntaan ylistämään Herraa Halleluja! Ylistäkää Herraa taivaista, ylistäkää häntä korkeuksissa. Ylistäkää häntä, kaikki hänen enkelinsä, ylistäkää häntä, kaikki hänen sotajoukkonsa. Ylistäkää häntä, aurinko ja kuu, ylistäkää häntä, kaikki kirkkaat tähdet. Ylistäkää häntä, te taivasten taivaat, te vedet taivasten päällä. (Psalmi 148:1-4)
